Rakastu raparperiin!

Tänä vuonna olemme keränneet myymälöihin ennätyksellisen valikoiman erilaisia raparperilajikkeita. Kauniit ja suurilehtiset, perinteiset keittiöpuutarhan kuningattaret koristavat monia pihoja aina Lappiin saakka. Miten raparperia istutetaan, kasvatetaan ja käytetään? Ota vinkit talteen kasvin hyödyntämisestä alla olevasta artikkelista ja rakastu raparperiin!

Tärkeää tietää raparperista

  • Raparperi on helppohoitoinen puutarhakasvi, joka sopii loistavasti myös aloittelevalle kotipuutarhurille.
  • Raparperit sisältävät oksaalihappoa, joka sitoo kalsiumia. Lehdissä oksaalihappoa on niin paljon, että ne ovat myrkyllisiä. Raparperista kerätään ja syödään siis vain varsia.
  • Istuta raparperi aurinkoiseen tai puolivarjoisaan paikkaan – näin saat paksuja ja mehukkaita varsia hyötykäyttöön.
  • Käytä lannoitteena esimerkiksi puutarhan yleislannoitetta, puutarhan marjalannoitetta, kompostia tai ruohosilppua. Lannoitus on hyvä tehdä kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Raparperi kasvaa voimakkaasti ja näin ollen vaatii myös vahvaa lannoittamista.

Istutus ja lajikkeen valinta

Raparperin istuttamista suunnitellessa kannattaa panostaa oikean lajikkeen valintaan. Nykyään erilaisia, toinen toistaan mielenkiintoisempia lajikkeita löytyy markkinoilta paljon, mutta on hyvä ottaa huomioon esimerkiksi, minne päin raparperi aiotaan istuttaa ja miten sitä halutaan hyödyntää. Matalan oksaalihappopitoisuuden omaavat lajikkeet ovat maultaan makeampia ja vähähappoisempia. Niitä voi siis hyödyntää tuoreena esimerkiksi jälkiruokiin tai mehuihin. 

Suomessa tunnetuin lajike on Victoria, joka on tunnettu jo 1900-luvun alusta asti. Sen vihreät varret ovat keskitason oksaalihappoisia, mutta sen runsassatoisuus on vailla vertaansa. Victoria on saanut paljon kilpailijoita esimerkiksi kauniin punaisilla varsilla varustetuilta ’Valentine’, ’Raspberry’ ja ’Holsteiner Blut’ tai matalan oksaalihappopitoisuuden omaavilta ’Anna Obling’ ja ’Elmblitz’- lajikkeilta.

Raparperin taimea istuttaessa tulee ottaa huomioon muutama seikka. Istuta taimi aurinkoiseen tai puolivarjoisaan paikkaan ja kastele ensimmäisinä vuosina runsaasti, jotta voimakas kasvu sekä juurtuminen pääsee käyntiin. Multaa tulisi olla vähintään 30-40 cm, eli lavakaulusviljelyssä kannattaa valita mahdollisimman korkea viljelylaatikko. Raparperin voi istuttaa myös suureen termoruukkuun esimerkiksi parvekkeelle. Katso, että taimella on tilaa vajaan 1 m2 verran, sillä se kasvaa suureksi suhteellisen nopeasti. Varmista, että multaa on riittävästi ja raparperin taimi ei jää kuopalle runsaankaan kastelun jälkeen. 

Parhaiten raparperi kukoistaa voimakkaassa maassa, joten lisää vuosittain mullan joukkoon lannoitetta tai kompostia. Syksyllä lehdet voi jättää kiinni suojaamaan kasvustoa talvelta ja muhevoittamaan multaa. Miedosti happama maa on ihanteellinen kasvualusta, joten voit tarvittaessa lisätä hieman havu-rodomultaa tavallisen puutarhamullan joukkoon. Suomessa maa on kuitenkin usein hapanta jo valmiiksi. 

Ensimmäisinä vuosina istutuksesta satoa kannattaa kerätä maltillisesti, jotta kasvin voimakas kasvu ei hidastu. Ensimmäisenä vuonna on erityisen tärkeää olla tukahduttamatta kasvua ja juurtumista voimakkaalla sadonkorjuulla. Täyden sadon saa usein kolmantena kasvukautena, mutta silloinkaan ei kannata kerätä kaikkia varsia. 

Raparperin käyttö kotikeittiössä

Runsaan oksaalihappopitoisuuden takia raparperin kanssa suositellaan käytettävän maitoa. Pienissä määrin esimerkiksi mehuissa ja hilloissa raparperin käyttö on kuitenkin turvallista. Valitse siis lajike myös sen mukaan, mihin aiot kasvia käyttää. 

Kesäinen raparperimehu valmistuu hetkessä

Pilko tuoreet varret n. 1 cm pätkiksi kattilaan. Raparperia ei tarvitse kuoria. Lisää joukkoon 1 L vettä, maun mukaan sokeria, tuoreita mansikoita ja yksi kanelitanko. Keitä, siivilöi ja nauti kesäisestä mehusta!

Ihana puutarhakasvi, joka sopii moneen kesäiseen herkkuun – rakastu raparperiin!